VARHAISIA PIONEEREJA

Erityisesti 1800-luvun puolivälistä alkaen Israel on vetänyt puoleensa monia uranuurtajia, lähetystyöntekijöitä ja pyhiinvaeltajia  eri maista. Juutalaisten vainot mm tsaarin aikaisella Venäjällä saivat sadat rohkeat uudisraivaajat jättämään kotimaansa ja muuttamaan, vaarojen uhallakin uuteen kotimaahan rakantamaan parempaa tulevaisuutta. Nyky-Israelin vauraus erikoisesti maatalouden alalla on näiden rohkeiden pioneerien ansiota, jotka raivasivat soisesta maaperästä hedelmälliset viljapellot ja hedelmätarhat.
Israel (tai Palestiina, kuten sitä silloin kutsuttiin) oli 1800-luvulla hyvin köyhä ja kehittymätön, lähinnä arabi-paimentolaisten asuttama, kunnes juutalaisia uudisasukkaita alkoi saapumaan suurin joukoin. Maata rakentamaan ja kehittämään saapui myös monia kristittyjä eri kirkkokunnista, ja ensimmäiset protestanttiset kirkot rakennettiin 1800-luvun lopulla. Christ Church, tuttu kirkko minulle, rakennettiin ensimmäisenä Jerusalemin Vanhaan kaupunkiin Jaffa-portin lähelle. Monet saapuivat perustamaan sairaaloita, lastenkoteja ja kouluja väestön elintason kohottamiseksi.

Haluan kertoa erään varhaisen pioneerin tarinan. Hän oli nimeltään Josephine Rumebe ja hän koki 18-vuotiaana kutsun Pyhään Maahan, jonne hän lähtikin Ranskasta yksin nunnaksi. Tämä tapahtui vuonna 1868. Hän oli taitava luonnon yrttien käytössä lääkeaineina, ja hoiti potilaita Jerusalemissa ja sitä ympäröivissä arabi-kylissä. Hän perusti sairaaloita, mm kuuluisan Jerusalemin ranskalaisen sairaalan, joka toimii vielä tänäkin päivänä. Sairaala aloitti toimintansa v 1880 kolmesta huoneesta, joissa hoidettiin niin arabeja kuin juutalaisia Vanhan kaupungin muurien sisäpuolella. Tämä on sairaalan periaate vielä tänäänkin, se on avoin kaikille uskontoon katsomatta. Pian rakennettiin uusi rakennus muurien ulkopuolelle 1889, vastapäätä Uutta porttia, ja siinä sairaalarakennus on paikallaan vielä tänäänkin. Sairaala toimii Pyhän Josefin nunnajärjestön alaisuudessa.
Sairaanhoitajan työ vei Josephinen myös Abu Ghoshin arabikylään, n 15 km Jerusalemin ulkopuolelle. Kukkulan silmiä häikäisevät näköalat vetivät puoleensa Josephinea ja hän vietti siellä aikaa rukouksessa. Pian hänelle rakennettiin sinne pieni maja yöpymistä varten. Heräsi unelma luostarin perustamisesta.
Kun v 1903 kukkulalta löydettiin arkeologisissa kaivauksissa bysantin aikaisen kirkon rauniot, Josephine alkoi suunnitella maa-alan ostamista raunion ympäriltä. Hän sai kerättyä 5000 frangia, mutta palstan hinta oli 20 000 kultafrangia. Hän säilytti rahoja laukussa maahan kaivettuna. Eräänä päivänä hänen ottaessaan laukkua esille, hän huomasikin, että rahat olivat lisääntyneet. Niitä oli tasan 20 000 frangia, juuri maa-alan ostoon tarvittava määrä. Herra oli tehnyt ihmeen!

Palsta ostettiin, vanhan kirkon rauniot kaivettiin esiin ja uusi kappeli rakennettiin sen paikalle, vanhoja osia hyväksi käyttäen. Paikalle rakennettiin myös luostari sekä vierasmaja. Sisar Josephine kuoli vuonna 1927, ja hänet haudattiin kirkkoon neljän muun uranuurtaja-sisaren kanssa.
Luostari ja kirkko ovat nykyäänkin suosittuja retkikohteita. Kirkko on rakennettu myös liitonarkkkia kunnioittaen, olihan muinoinen Kirjat Jearim juuri liitonarkin säilytyspaikka Daavidin aikoina. Vierasmaja on turistiryhmien ja paikallisten ahkerassa käytössä mm konferenssien ja seminaarien järjestämispaikkana.

Olen päässyt käymään paikalla kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli n vuosi sitten, kun olin päiväretkellä alueella. Tällä viikolla osallistuin siellä järjestettyyn kolmen päivän konferenssiin. Paikka on mitä harmoonisin ja idyllisin. Ja tarina sen alkuvaiheista mitä inspiroivin.

Voimme löytää monia esimerkkejä elävästä elämästä, ihmisistä, jotka antoivat itsensä palvelemaan toisia, ja jotka saivat aikaa tuntuvia muutoksia yksilöihmisten elämässä ja koko yhteiskunnassakin, rohkeudellaan ja periksiantamattomuudellaan, uskollisuudellaan omalle kutsumukselleen.

Psalmi 37 Daavidin virsi. 

Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.

² Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.

³ Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;

⁴ silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.

⁵ Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.

⁶ Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.

⁷ Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.

⁸ Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.

⁹ Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

 

Olen viimeisten viiden kuukauden ajan käynyt ulpania. Sillä nimellä kutsutaan kielikouluja täällä. Näitä kouluja on monenlaisia ja erilaisille ryhmille tarkoitettuja. Kaikki alijan tehneet saavat ilmaisen vuoden tai puolen vuoden kurssin, jonka tarkoitus on auttaa maahan kotoutumisessa. Muille osallistujille kurssit ovat maksullisia. Minun koulussani annetaan opetusta englanniksi ja venäjäksi. Ryhmässäni on lähinnä USAsta ja Englannista maahan muuttaneita. Opettajat ovat päteviä ja tehokkaita, jotkut todellisia persoonallisuuksia; yksi komentaa luokkaa kuin armeijan kenraali (hän kertoi palvelleensakin armeijassa monta vuotta!), mutta huumorilla ja herkkyydellä samalla aikaa, toinen on kuin stand-up-koomikko, mutta hänen kanssaan on oltava varuillaan, jos vastaat väärin jonkin muodon, hän toistattaa samaa kymmeniä kertoja ja pistää sinut lopuksi LAULAMAAN  sanat omalla melodiallasi! (Minulle kävi kerran juuri näin!) Itse opettajana toimineena heidän opetusmetodeitaan on hauska seurata, ja täytyy myöntää, että heidän filosofiansa "Oppiminen sujuu paremmin kun on pientä huumoria mukana" toimii hyvin. Sillä heprean kieli ei ole helppoa ja olemme juuri aloittamassa erittäin työlästä ja monimutkaista verbimuotojen opettelua, joka tulee vaatimaan paljon pänttäämistä ja raakaa työtä.

Olimme kesällä jopa retkellä koko koulun kanssa Beit Guvrinin luolastossa ja Beit Shemeshin tippukiviluolissa. Siitä haluaisin kirjoittaa kokonaisen oman blogin, kunhan tässä kerkiän.

Kaiken kaikkiaan koulu on antanut ihan uusia valmiuksia keskustella ihmisten kanssa., vaikka puhe on vielä hataraa ja rajallista.  Tätä olen tarvinnut erikoisesti Punaisessa Matossa ja Tel Avivissa muutenkin, sillä suinkaan kaikki eivät siellä puhu englantia tai edes venäjää. Myös hepreankieliset laulut, joita lauletaan seurakunnassa ovat saaneet aivan uuden merkityksen ja tulleet elävimmiksi, kun ymmärtää paremmin sanat, joita laulaa. Olen myös alkanut lukemaan Raamattua hepreaksi. (Wau, tämä kuulosti todella korkealentoiselta! En todellakaan lue Raamattua sujuvasti, tavailen joitakin tuttuja jakeita. Mutta on ilo löytää sieltä samoja sanoja, joita olemme tunnilla opetelleet.) Myös jotkut opettajista viittaavat opetuksessaan Raamattuun, vaikka tunnilla ei uskontoa muuten käsitellä lainkaan.

Heprean kieli on todella monivivahteinen ja ihmeellinen kieli. Eräs sana, johon kiinnitin viime viikolla huomiota oli "TSUVA"  eli vastaus. Kysymykseen vastaamisen lisäksi se tarkoittaa myös "kääntymystä, parannuksen tekoa". Mielenkiintoista on, että Jumalan puoleen kääntyminen on juuri parannuksen tekemistä. Paljoa muutahan emme oikeastaan voi tehdäkään elämämme parantamiseksi. Siis tietenkin voi tehdä jotakin; voi alkaa harrastaa liikuntaa, laihduttaa ja elää terveellisesti. Jotkut jopa tahdonvoimalla ovat päässeet vapaaksi päihteistä tai muista riippuvuuuksista. Suuremmalla varmuudella tässä onnistuu kuitenkin uskomalla edes johonkin korkeimpaan voimaan, hyvyyteen, joka auttaa meitä. Tämähän on AA-kerhonkin periaatteena. Sydämen syyllisyyteen, kokonaiseen muutokseen ja uuteen elämään auttaa vain Lunastus, Uhrikaritsa.

Jos "vastaus" ja "parannuksen teko, kääntymys" ovat sama sana, niin mihin kääntymys sitten on vastaus?
Se on vastaus Jumalan kysymykseen ja kutsuun. "Missä sinä olet?" kysyi Jumala Adamilta syntiinlankeemuksen jälkeen, kun tämä Eevan kanssa piileskeli pensaikossa Jumalaa paossa. Uskoisin, että kääntymistä ja parannusta ei voi edes tapahtua ilman Jumalan vaikutusta ja kutsua ihmisen elämässä. Jumala, Kaikkivaltias on niin läsnä ja mukana kaikessa elämässä, Hänessähän me elämme ja olemme, Hän on kaiken ylläpitävä voima, niin avaruuden, eläinkunnan ja koko luomakunnan asioissa, kuin yksilöihmisten, kansakuntien kohtaloissa.

Jesaja 1: 18-20 sanoo näin: 

¹⁸ Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme ("neuvotelkaamme" "let us reason together" NAS) , sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.

¹⁹ Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin te saatte syödä maan hyvyyttä;

²⁰ mutta jos vastustatte ja niskoittelette, niin miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut.

Jumalan neuvottelussa ololla on aina hyvät seuraukset! Sillä velkamme on jo maksettu, Lunastus on meille suuri lahja! 

 

Hoosea 6:1-3

1 Tulkaa, palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät.

² Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä.

³ Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.

Mitä Jumala kysyy sinulta tänään? Mihin Hän sinua kutsuu?

Ja mikä on vastauksesi hänelle?

מה תשןבה שלף אליו?

SIMCHAT TORA JA PELASTUKSEN LÄHTEITÄ

Syksyn juhlakausi jatkuu ja eilen vietettiin Lehtimajajuhlien loppua ja Simchat Tora-juhlaa, eli Tooran lukukierroksen loppua ja uuden kierroksen alkua. Se on suuri ilojuhla, jolloin toorakääröjä kannetaan kulkueessa (ennen käveltiin seitsemän kertaa temppelin ympäri) ilolaulujen ja tanssin säestyksellä. Olin vuosi sitten eräässä messiaanisessa seurakunnassa tällaisessa juhlassa ja se oli minusta hyvä tapa kunnioittaa ja iloita Jumalan Sanasta, onhan se meille valtava lahja!                         
                                                                 Kuvassa yllä Christ Churchin "Suka" alttarilla.

Sukkot, eli lehtimajat on juhla jota vietetään sadonkorjuun juhlana ja myös muistaen Jumalan uskollisuutta ja huolenpitoa erämaavaelluksen aikana. Katujen vierustoilla ja parvekkeilla näkee perheiden omia pieniä suka-telttoja, joissa juhlaviikolla syödään ja juhlitaan sukulaisten kera. Jotkut myös nukkuvat näissä majoissa, joiden katto pitää rakentaa palmunlehdistä yms niin, että taivas ja tähdet näkyvät yöllä. Meidänkin on hyvä muistaa päämäärämme taivas ja Jumalan lupaukset meille, joita on niin paljon kuin tähtiä taivaalla. Myös kahviloissa ja ravintoloissa on mahdollista istua teltoissa. Kuten Israelin historiassa Jumalan pyhyys ja läsnäolo oli mukana Liitonarkin, pilven ja tulipatsaan muodossa, me kristityt voimme iloita siitä, että Jumala Jeesuksessa on tullut keskuuteemme, tehnyt asumuksensa, lehtimajansa, meidän keskellemme, onhan Jumalamme nimikin Immanuel - Jumala kanssamme!

Sukkotin aikana papit rukoilevat myös tarpeellisten sateiden puolesta ja sadekausi alkaakin useimmiten lokakuun aikana. Tänä vuonna oltiin etuajassa, sillä ensimmäiset kunnon sateet saapuivat Jerusalemiin jo maanantaina, keskellä Lehtimajajuhlia.

Yksi veteen liittyvistä seremonioista juhlan aikana oli veden nosto Siiloanin altaasta kultaisissa astioissa ja sen kantaminen määrättyä polkua pitkin temppeliin. Tämä tie on nyt avattu myös yleisölle Daavidin kaupungissa. Samanaikaisesti saatettiin laulaa laulua Jes 12 luvun sanojen mukaan:

² Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi."

³ Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.

Vesi on Raamatussa paitsi maallisen, myös hengellisen siunauksen symboli. Jesaja 55 sanoo näin:

1 Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.

² Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.

³ Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.

Myös Jeesus osallistui Lehtimajajuhlille. Johanneksen evnkeliumin luku 7 kertoo tästä. Viimeisenä, vedennoston päivänä Hän huusi näin:

³⁷ Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.

³⁸ Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."

³⁹ Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.

Tämä kutsu on voimassa viimeiseen asti. Ilmestyskirjan viimeisiä jakeita on seuraava:

¹⁷ Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

Lehtimajajuhla on ainoa raamatullisista juhlista, jota vietetään myös Tuhatvuotisessa valtakunnassa. Silloin kaikki kansat tulevat Herran eteen juhlimaan sitä.  

Sakarja 14:

¹⁶ Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.

¹⁷ Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta.

Tänä vuonna oli Jerusalemissa tuhansia vieraita, turisteja, kristittyjä monista eri maista viettämässä Lehtimajajuhlia. Kaupunki on tällä viikolla aina niin täynnä, että  majapaikkaa on vaikeaa löytää, joudut varaamaan hotellin jo viikkoja aiemmin. Monet perheetkin majoittavat tilapäisesti juhlille tulijoita. Mikä määrä ihmisiä tuleekaan olemaan Jerusalemissa eräänä päivänä, kun kuninkaitten Kuningas hallitsee!