Kun kaupunkiin rakennetaan uusi asumisalue, kuten Jerusalemia rakennetaan koko ajan, jotta tehtäisi tilaa uusille maahanmuuttajien joukoille, kyse ei ole pelkästään asuintalojen suunnittelusta maastoon sopiviksi, vaan kysymys on paljon laajempi. Miten vedetään vesi-, kaasu- ja sähköputket ja kaapelit? Viemärit? Mitä palveluja asuinalueelle tai sen lähistölle suunnitellaan; kouluja, päiväkoteja, terveysasemia, kauppoja..? Kukkulaisen ja jopa vuoristoisen kaupungin talot on rakennettu rinteille, ja se tekee niistä erikoisia. Ensimmäinen kerros maantasalla saattaakin olla ylin kerros ja sen alapuolella on monta tasoa asuntoja. Rakennukset ovat usein lähellä toisiaan. Välissä saattaa olla vain kapeat portaat, joita pitkin pääsee ylemmälle tai alemmalle kadulle. Useissa asunnoissa on pieni terassi tai parveke, jotta asukkaat voivat nauttia auringosta tai viettää eri juhlia vuoden mittaan, kuten esim lehtimajajuhlaa, joka on noin kuukauden päästä. Silloin monet rakentavat terassilleen tai parvekkeelle (jopa kadun varteen joskus) teltan, jossa syödään ateriat ja iloitaan ystävien kanssa.
Muutin asuntoa muutama viikko sitten. Edellisessä asunnossa, jossa oli asunut lähes kaksi ja puoli vuotta, ilmeni viimeisenä talvena suuria ongelmia. Aina kun Jerusalem sai siunatun talvisen sateen, osa siitä valui WCn katon läpi lattialle aiheuttaen tulvan asunnossani. Jokin mätti pahasti eristyksissä. Useista kehotuksistani huolimatta vuokraisännän mielestä katon pintamaalaus riitti korjaukseksi. Kostuneet sisärakenteet jäivät paikalleen. Kesän tullen ongelmaa ei tietenkään ollut (paitsi kerran, kun yläkerran asukkaat pesivät pationsa lattiaa!) mutta asunnossa oli jatkuvasti tunkkainen haju. Muitakin ongelmia oli, joten muutto oli edessä. Sainkin samalta kadulta n 200m päästä uuden asunnon, paljon paremmin varustetun, puolet isomman ja samalla vuokralla! Uusi asuntoni on maan tasalla, mutta alapuolellani on kolme kerrosta lisää. Samoin yläpuolella.
Muuton yhteydessä tutustuin Jerusalemin palveluihn, pitihän vesi- ja sähkösopimukset muuttaa uusille nimille. Vesilaitoksen toimistoon (täällä on vain yksi ainoa vesifirma - nimeltään GIIHON!) menimme yhdessä entisen asukkaan kanssa ja saimme asiat toimitettua sujuvasti. Sähkösopimuksen teko onnistui myös sukkelaan, tällä kertaa puhelimitse ja vielä englanniksi. Myös sähköfirmoja on vain yksi koko Israelissa! Eli kukaan ei tule soittelemaan ja tekemään parempia tarjouksia vedestä tai sähköstä, niinkuin Suomessa usein tapahtuu.
Samoihin aikoihin huomasin, että matkakorttini toimi huonosti. Satuin kulkemaan RavKav-toimiston ohi yhtenä päivänä ja poikkesin sisään, toivoen, että jono ei olisi liian pitkä. Pääsinkin asioimaan tiskille nopeasti. Virkailija pyysi näyttämään passiani, mitä minulla ei sattunut siinä hetkessä olemaan mukanani. Mutta tarjosin hänelle israelilaista ajokorttiani, joka kelpasi kyllä. Hän kysyi useasti, olenko Israelin kansalainen, johom tietysti vastasin, että en ole. Nainen kääntyi hetkeksi keskustelemaan kollegansa kanssa ja sitten sanoi: "Koska rekisteröimme matkakorttisi tälle ajokortille, eikä passille, saatkin ikäsi perusteella 50% alennuksen kaikista matkoistasi alkaen tästä päivästä. Jos sinulla olisi ollut passi, et olisi sitä saanut!" Hän oli erittäin ystävällinen ja antoi vielä joitain neuvoja! Koin olevani todella suuresti siunattu tästä tapauksesta ja hymyilin varmasti leveästi lähtiessäni tomistosta.
Kun kerroin näitä tapauksia ystävälleni, hän huudahti: "Israelia ei voi järjellä ymmärtää, täällä vain tapahtuu asioita, koska tämä on Jumalan maa! Ja suurin osa ihmisistä ei ole ollenkaan tietoisia siitä!"
En voinut muuta kuin yhtyä näihin sanoihin. Onhan täällä Giihonin lähde ja kaikki muu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti