Vaikka haluaisimme kuvitella, että nykyaikana näkyvät kadut ja rakennukset olisivat niitä samoja, joita mm Jeesus ja muut Raamatun henkilöt katselivat, näin ei ole. Kaupunki näytti 2000 vuotta sitten hyvin erilaiselta. Jerusalemilla on kuitenkin mielenkiintoinen historia, se on ollut sotien ja valloitusten kohteena koko historiansa ajan - ja aina kuitenkin rakennettu uudestaan. Vaikka roomalaiset vuonna - 70jKr (puhumattakaan tämän päivän uhkaajista ajaa koko kansa mereen ja pyyhkiä Israel maan päältä!) vannoivat hävittävänsä sen maan tasalle, ja jopa muuttivat nimen Aelia Capitolinaksi, se tänä päivänä yhä seisoo paikoillaan kukoistavampana kuin koskaan. Raamattu puhuu paljonkin muureista ja niiden rakentamisesta. Melkein jokaisesta kuninkaasta kirjoitetaan, miten hän vahvisti Jerusalemin muureja menestyksensä päivinä ja varusti muitakin kaupunkeja. Vahvat muurit = vahva kaupunki.
Ps. 147:2 sanoo: "Herra rakentaa Jerusalemin. Hän kokoaa Israelin hyljätyt." Kun Hän rakentaa jotain, se pysyy, ja on kuin tikku vastustajainsa silmässä.
Muurit ovat aina olleet kaupungeissa tärkeitä turvallisuuden antajia vihollista vastaan. Jerusaleminkin juutalaiset asukkaat asuivat visusti muurien sisäpuolella 1890-luvulle saakka, jolloin englantilainen liikemies ja hyväntekijä Moses Montefiore rakennutti ensimmäiset talot ja tuulimyllyn Hinnomin laakson vastakkaiselle rinteelle, alueelle, jota nykyään kutsutaan Yemin Mosheksi. Tuulimylly seisoo yhä paikallaan maanmerkkinä, vaikka pian huomattiinkin, että Juudean tuulet eivät riittäneet sen tehokkaaseen toimintaan tuulimyllynä.
Mutta muurit eivät ole vain kaupunkien suojana vaan myös persoonallisuudellasi on suojanaan muurit. Ne erottavat sinut toisista ja määrittelevät persoonallisuuttasi. Joskus joku on saanut kovia kolhuja elämässään, hän ei voi enää luottaa ihmisiin ja sanotaan, että hän rakentaa paksut muurit ympärilleen, ettei häntä enää satuteta. Se on surullinen tilanne, sillä hän jää yksin muuriensa taakse.
Tunteet on annettu meille suojaamaan sisimpäämme. Tunteilla ei ole moraalia, ne eivät ole hyviä tai pahoja, on vain miellyttäviä tunteita ja epämiellyttäviä. Epämiellyttäviä, kuten pelko, suru ja viha emme haluaisi tuntea vaan helposti tukahdutamme ne. Silloin ne eivät suinkaan häviä, vaan voivat pulpahtaa pintaan yhä voimakkaampina. Vaikeatkin tunteet, kun hyväksymme ne, voivat kertoa meille paljon, itsestämme, rajoistamme ja toisista ihmisistä. Mm pelko joissain tilanteissa on terve reaktio, ja täysin peloton ihminen on luultavasti psykoottinen. Haastavia tunteita on myös hyvä opetella käsittelemään positiivisella tavalla.
Rajattomaksi kutsutaan ihmistä, joka toimii omien impulssiensa mukaan, eikä huomaa tai huomioi toisten tunneviestejä. Mm autistisella ihmisellä saattaa olla vaikea lukea toisten ilmeitä tai eleitä ja hänellä on siksi ongelmia ihmissuhteissa.
Persoonallisuuden rajojen rikkominen esim lapsuudessa aiheuttaa monia ongelmia aikuisuudessa. Ihminen etsii tiedostamattaankin lapsuuden tunneilmapiiriä, ja jos se on ollut hyväksikäyttävä ja rikkova, hän valitsee samaa aikuisena. Näin syntyy hyväksikäytön ja uhriutumisen kierre, josta on vaikeaa mutta mahdollista päästä vapauteen. Yksinjäämisen pelko on suurin syy kompromissien tekoon ihmissuhteissa. Jumala lupaa Jesajan luvussa 54 rakentaa muurimme jalokivistä. Hän luo uutta meissä ja parantaa väärät toimintamallit. Vain Hän, Luojamme, voi uudistaa pilalle menneen elämämme.
Ns tunneälykkyyteen kuuluu sekä hyvä kommunikointi, omien sekä toisten tunteiden tiedostaminen että huomioon ottaminen. "Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi" - käsky pätee tässäkin.
Näistä vaikeista ja monimutkaisista asioista sain tällä viikolla puhua eräälle äitien ryhmälle. Aihe oli aika haastava ja halusin lähestyä sitä oman elämäni kautta. Kun näin yleisössä istumassa neljä musliminaista, mietin, miten Raamatun esimerkkini menisivät läpi. Kun otin kirjan käteeni, yksi heistä vilkaisikin toisiin merkitsevästi ja poistui paikalta. Ilokseni kolme muuta paikallejäänyttä osallistui keskusteluun innokkaasti ja saimme vaihtaa elämänkokemuksia ja ajatuksia. Paikalla oli myös n kymmenen muuta naista, etiopialaisia, venäjän-juutalaisia ja muita. Myös osa heistä esitti kommentteja. Kävi taas kerran ilmi, miten muslimiyhteistössä elävillä naisilla on aivan erilainen tilanne kuin muilla israelilaisilla. Koulukiusattu ei saa apua kouluviranomaisilta. Perheväkivallan uhri ei saa välttämättä apua poliisilta. Näin he ainakin kokevat asian ja näin varmasti onkin pelkästään palestiinalaisalueilla. Turvakodeissa on kuitenkin myös muslimitaustaisia naisia. Ehkä heiltä puuttuu myös luottamus Israelin poliisilaitokseen, joka tarttuu herkästi perheväkivaltatilanteisiin ja kokemukseni mukaan tekijä saa paljon kovemmat rangaistukset kuin esim Suomessa saa. Lähestymiskielto tulee voimaan jo muutaman päivän päästä.
Yksi nainen lähtiessään kiitti opetuksesta ja sanoi: "Kerrankin aihe oli juuri meidän elämästämme!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti