sunnuntai 27. marraskuuta 2016

OKSASTETTUJA 2

Kuvahaun tulos haulle second temple jerusalem


Toinen mielenkiintoinen uusi asia, joka valaisi Raamatun tapahtumia, kävi ilmi katsellessamme Öljymäeltä Kidronin laakson toiselle puolelle Temppelivuorta, jossa nyt ovat Kalliomoskeija ja Al Aqsa-moskeija, muslimien pyhät rakennukset. Entisen Toisen Temppelin kaaviokuvasta (itse Temppelistä ei ole säilynyt kuin kiviä ja joitakin esiinkaivettuja palasia, joten tarkkaa kuvaa, miltä Temppeli on näyttänyt ei ole. Muslimit estävät säännönmukaisesti arkeologiset kaivaukset Temppelivuorella ja löytyneet palaset ovat olleet kiviröykkiöissä, jotka on kuljetettu pois heidän rakentamisensa tieltä.) näkyy selvästi, miten temppelialue oli jaettu eri osiin, joiden välissä oli muuri.Oli alue, jolle naiset saivan astua, ns naistenpiha ja myös pakanoiden piha. Itse temppeliin saivat astua vain papit ja kaikkeinpyhimpään vain ylipappi kerran vuodessa, Jom Kippurina, suurena sovituspäivänä rukoilemaan ja uhraamaan Herralle.
Paavali sai kerran aikaan mellakan, tullessaan temppeliin rukoilemaan juhlien aikana ja tuodessaan mukanaan ystävän. Vähä-Aasiasta juhlille osallistumaan tulleet juutalaiset luulivat, että hän oli tuonut pakanan yli muurin vain juutalaisille tarkoitetulle alueella. Roomalaiset sotilaat ottivat Paavalin kiinni ja vangitsivat hänet. Tästä alkoi Paavalin pitkä vankeusaika, joka viimein johti hänet Roomaan ja marttyyrikuolemaan. Tästä kirjoittaa Aptostolien teot luku 21:27- .
Jeesus muutti temppelipalvelusta ja näytti, mikä on Jumalan sydämen mukaista palvelua.
Ef 2:14: "Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden." Tästä muurista pakanoiden ja juutalaisten välillä Paavali puhuu.
Jeesus myös uhrikuolemallaan avasi tien Kaikkeinpyhimpään jokaiselle, joka uskoo häneen, Jumalan salattuun läheisyyteen ja läsnäoloon, uhraamaan, ei veriuhreja, vaan kiitosuhreja.
Hepr. 10:19-23:
"Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa kautta,
ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija", niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;"

 


OKSASTETTUJA 1


Tällä viikolla pääsin jälleen Suomesta tulleen ystävän mukana turistikierrokselle Puutarhahaudalle ja Öljymäelle. Tapasimme oppaan kanssa Postin edessä aamulla. Minulla oli taas sarjassa "julkisen liikenteen takkuilua"- kokemus. Lähdin normaaliin tapaan kotoa bussilla ajatuksena vaihtaa raitiovaunuun, jolla pääsisin lähimmäksi Pääpostia. Raitiovaunupysäkillä olikin tiedotus: "Raitiovaunut eivät kulje häiriön vuoksi." Palasin takaisin bussipysäkille ja hyppäsin bussiin uudestaan. Olin ajanut sillä n kolme pysäkkiä suuressa ruuhkassa, kun huomasin, että raitiovaunut olivatkin alkaneet kulkemaan. Huokasin helpotuksesta, sillä olin jo luullut myöhästyväni! Mutta raitiovaunu pysähtyikin kaksi pysäkkiä ennen Postia ja kovaäänisistä kuului tiedotus: "Vaunu jää tähän!" Ei muuta kuin ulos vaunusta ja kovaa vauhtia mäkeä ylös tapaamispaikalle! Siellä oppaamme ja ystäväni istuivat rennosti kahvilassa aamupalalla, johon seuraan minäkin liityin vähän puuskuttaen.
Öljypuu on ehkä yleisin puu Lähi-Idässä ja hyvin hyödyllinen monella tapaa: siitä sen hedelmistä, oliiveista, tuotetaan tietysti kallisarvoista öljyä ruuaksi ja lamppuihin mm ja sen rungosta saa koriste-esineitä ja muita puisia tarvikkeita. Öljypuu on myös Israelin symboli Raamatussa. Se kuvastaa sitä siunausta, mitä puu antaa, ja myös pitkäikäisyyttä ja sitkeyttä. Getsemanesta löytyvät vanhat öljypuut ovat useita satoja vuosia vanhoja. Ne ovat kestäneet läpi sotien, piiritysten ja tuhopolttojen. Sanotaan, että öljypuuta on melkein mahdotonta tuhota. Vaikka polttaisit sen, juurista jää aina jotain jäljelle ja uudet oksat alkavat kasvamaan vaikka suoraan maasta, jos runkoa ei enää ole.
Samoin on juutalaisen kansan laita. Sekin on säilynyt hengissä läpi satojen vuosien sodat, vainot, hävitykset ja pakkosiirrot. Vaikka olisi näyttänyt siltä, että lähes koko juutalaisväestö olisi saatu tuhottua mm II Maailmansodan aikana, se on aina noussut uudestaan, ja nyt juurtunut omaan maahansa. Jumala on varmistanut, että aina on jäänyt jäännös! Jumalan liitot Israelin kansan kanssa pitävät.
Tiesitkö, että Uusi Liitto, josta mekin pakanoina saamme olla osallisia, annettiin ennen kaikkea juutalaisille?
Jer 31:31-33
"Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa, kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa ja he ovat minun kansani."
Mikä sitten on pakanoiden osuus tässä liitossa?
Paavali kirjoittaa tästä paljonkin erikoisesti Roomalaiskirjeiden luvuissa 9-11. Hänkin vertaa Israelia juuri öljypuuhun.
Room 11:16-18
"Mutta jos uutisleipa on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.
Mutta jos muutamat oksat ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,
niin älä ylpeile oksien rinnalla, mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannnattaa sinua."

Pakana kristityt juutalaisessa Messiaassa (Kristuksessa) ovat Raamatun mukaan:
1. Kanssaperillisiä (Ei pääperillisiä!)
2. Yhtä ruumista
3. Osallisia lupaukseen Jeshua Hamashian evankeliumin kautta
Efesolaiskirje 3:6
Missään kohdassa ei Raamattu opeta, että pakanoilla olisi suhdetta Israelin Jumalaan niiden liittojen ulkopuolella, jotka hän teki juutalaisen kansan kanssa.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

PITKIN VIA DOLOROSAA


Jokin aika sitten minulla oli mahdollisuus kulkea pitkin Jeesuksen kärsimyksen tietä Jerusalemin vanhassa kaupungissa oppaan seurassa ja kuulla yksityiskohtaista selitystä paikoissa, joiden läpi Jeesus mahdollisesti kulki ristiinnaulitsemisensa päivänä. Vaikka olin käynyt monissa noista paikoista aikaisemminkin, Getsemanessa, Pyhän Haudan kirkossa, paikassa, missä legendan mukaan Jeesus kaatui taakkansa alla ja Simon Kyreneus kutsuttiin väkijoukosta auttamaan, nyt tie teki minuun erityisen vaikutuksen.
 Kun kävimme vankilassa, kiveen hakatussa luolaverkostossa, jossa katto oli niin matalalla, että et voinut seistä suorassa, ymmärsin jotain uutta Jeesuksen uhrista meidän puolestamme. Hän suostui Isän tahtoon Getsemanen puutarhassa. Juudas, ystävä, petti hänet suudelmalla.
 Hän suostui pilkattavaksi, pahoinpideltäväksi, ruoskittavaksi henkihieveriin, retuutettavaksi vankityrmään ja lopulta raahautui omaa ristiään kantaen maailman tuskallisimpaan kidutukseen ja kuolemaan, alastomana, kaiken maailman pilkattavana. Hän suostui tähän kaikkeen vastaan panematta, kuin lammas, jota viedään teurastettavaksi.

Jes 53:7 "Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hän suutansa avannut."

Emme voi ymmärtää sen uhrin suuruutta, jonka Hän antoi, että Hän koko maailman Luoja ja hallitsija, tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, orjan osan meidän tähtemme. Sinun ja mnun.

Vain suuren rakkautensa tähden, jolla hän meitä rakasti ja rakastaa ikuisesti.


Minä usean valitan elämän pienistäkin vastoinkäymisistä ja ongelmista, sen sijaan, että  luottaisin Jumalan apuun ja rakkauteen. Kuitenkin Jeesus on avannut ja näyttänyt meille tien Isän luo. Hän teki Jumalan tahdon, antautui uhrikaritsaksi koko maailman edestä, loppuun asti. Sellaista uhria ei meistä kukaan voi antaa, mutta olemmeko me valmiita tekemään omassa pienessä elämässämme Jumalan tahdon? Palvelemaan sillä paikalla, johon Jumala meidät kutsuu kallisarvoisella kutsumuksellaan? Kantamaan omaa ristiämme, sitä ,minkä Jumala itse kullekin on valinnut? Ja saamme tehdä kaiken yhdessä Jeesuksen kanssa, Hänen vierellään, Hänen opastamanaan.







Mielessäni ovat pyörineet vanhan laulun sanat muutaman päivän (valitettavasti en löytänyt laulua suomeksi)

You said, you'd come and share all my sorrows.
You said you'd be there for all my tomorrows.
I came so close to sending you away.
But just like you promised you came here to stay
I just had to pray.

And Jesus said: Come to the waters, stand by my side.
I know you are thirsty, you won't be denied.
I felt every teardrop when in darkness you cried.
And I strove to remind you, that for those tears I died.

Hän, kipujen mies ja sairauden tuttava, ymmärtää kaikki meidänkin kipumme ja tuskamme ja koskettaa meitä rakastavalla, lohduttavalla, hellällä kädellään parantaen haavamme ja vapauttaa myös synnistä, kun tulemme hänen luokseen ja tunnustamme ne hänelle.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

ISRAEL - JUMALAN NIMEN ASUINSIJA


Viime viikkoina maailmalla on käytyy kovaa taistelua koko Israelin maan ja erityisesti sen pääkaupungin Jerusalemin statuksesta. Kuohunta alkoi oikeastaan jo viime keväänä, kun UNESCO, YK:n koulutus-, kultturi- ja tiedeorganisaatio, teki yllättävän esityksen, jonka mukaan jotkin tärkeät Israelin kaupungit, kuten Hebron ja Beetlehem eivät ole koskaan kuuluneet Israelille vaan ovat palestiinalaisten omaisuutta. (Missä Aabraham sitten asui ja mihin hautasi Saaran, jossei Hebroniin? Ja missä kaupungissa Jeesus syntyikään, jossei Beetlehemissä?)

Sama julkilausima esitti, että myöskään Temppelivuorella ei ole juutalaisia juuria, ts sillä ei ole mitään merkitystä juutalaisessa historiassa tai uskonnossa, että se on aina ollut muslimien pyhä kaupunki ja että Jerusalemin kaupunki kokonaisuudessaan pitäisi julistaa puolueettomaksi kolmen uskonnon yhteiseksi kaupungiksi.
Noin vain yhdellä paperilla tehdään tyhjäksi yli 4000 vuotta historiaa??
Mainittakoon, että Koraani ei mainitse Jerusalemia tai sen Temppelivuorta kertaakaan, ja se lisäksi esittää, että Allah antoi  Israelin maan juutalaisille ikuisiksi ajoiksi. (4. Suura:54)
Raamattu sen sijaan puhuu Jerusalemista yli tuhat kertaa.
Seuraavassa muutamia Raamatun jakeita siitä, kenelle Israelin maa ja Jerusalem oikeasti kuuluvat.
1 Moos 17:8
 "...ja minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi sen maan, jossa sinä muukalaisena asut, koko Kaananin maan, ikuiseksi omaisuudeksi; ja minä olen heidän Jumalansa."
Neh 1:8-9
Muista sana, jonka sinä annoit palvelijallesi Moosekselle, sanoen: 'Jos te tulette uskottomiksi, niin minä hajotan teidät kansojen sekaan;
mutta jos te palajatte minun tyköni, noudatatte minun käskyjäni ja seuraatte niitä, niin vaikka teidän karkoitettunne olisivat taivaan ääressä, minä heidät sieltäkin kokoan ja tuon heidät siihen paikkaan, jonka minä olen valinnut nimeni asuinsijaksi'.
2 Aikakirja 33:7
 Ja teettämänsä veistetyn kuvapatsaan hän asetti Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojallensa Salomolle: "Tähän temppeliin ja Jerusalemiin, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista, minä asetan nimeni ikiajoiksi."
1 Kun 11:36
36 ja hänen pojallensa minä annan yhden sukukunnan, että minun palvelijallani Daavidilla aina olisi lamppu palamassa minun edessäni Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka minä olen itselleni valinnut, asettaakseni nimeni siihen.

 Jumalan maa ja Jumalan kansa, joihin Jumala itse on sitonut nimensä ja kunniansa. 

 Hes 35:8-12
Mutta te, Israelin vuoret, teette lehvänne ja kannatte hedelmänne minun kansalleni Israelille, sillä he ovat aivan lähellä, ovat tulossa.
Sillä katso, minä tulen teidän tykönne ja käännyn teidän puoleenne, ja teidät viljellään ja teihin kylvetään.
10 Ja minä lisään teille ihmisiä runsaasti - kaiken Israelin heimon kokonansa - ja kaupungit asutetaan ja rauniot rakennetaan.
11 Ja minä lisään teille ihmisiä ja karjaa runsaasti, ja ne lisääntyvät ja ovat hedelmälliset. Minä teen teidät asutuiksi, niinkuin olitte muinaisina päivinänne, ja teen hyvää vielä enemmän kuin alkuaikoinanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
12 Minä annan teidän kukkuloillanne kulkea ihmisten, kansani Israelin; ja he ottavat sinut omaksensa, ja sinä tulet heille perintöosaksi, ja sinä et enää tästälähin riistä heidän lapsiansa.
Hes 35:24-28
 24 Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne.
25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
28 Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.
Apostolien tekojen  1:ssä luvulla, jakeessa 6-8 opetuslapset kysyvät ylösnousseelta Jeesukselta heitä mietityttäneen tärkeän kysymyksen:
Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?"
Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut,
vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".
Hehän olivat odottaneet aivan konkreettista valtakuntaa, jonka kuningas tulisi olemaan Jeesus. Jeesus ei kuitenkaan tyrmännyt heidän kysymystään epärelevanttina, vaan vastasi, että se tulisi tapahtumaan, mutta vain Isä yksin tietää, milloin se aika on. Sillä välin opetuslasten piti pysytellä työn touhussa ja viedä evankeliumia eteenpäin.
Eli Jumalan valtakunta on tulossa ihan tänne maan päälle, ja luulen tietäväni, mikä on sen pääkaupungin maantieteellinen sijainti! Kaupunki, jonka viereiselle mäelle Jeesuksen jalat kerran laskeutuvat, ja jonka nyt umpeen muuratusta portista, Kultaisesta portista hän saapuu omaan kaupunkiinsa, ja sen Temppelivuorelle!

perjantai 11. marraskuuta 2016

JALLEEN TAALLA - MEIDAN AIKAMME OVAT HANEN KADESSAAN.





Kun ensimmaista kertaa matkustin bussilla kaupungille asioille muutaman viikon tauon jalkeen, ja bussi lahestyi tuttuja Mea Shearimin kulmia, sydamessani laikahti lammin tunne: on ihanaa taas olla taalla! Tutut nayt, katujen halina, leipomoista leijaileva paistetun leivan tuoksu. Vain se tunnelma, mika on niin ainutlaatuista juuri Jerusalemille. Avarat maisemat antavat tilaa hengittaa ja avartavat mielta katsomaan kauas, kuvainnollisessakin mielessa. Kaiken maailman kuohunnan, sotien poliittisen taistelun keskella on turvallista luottaa Iankaikkiseen Luojaan, joka hallitsee, ei ole ainoastaan taman maailman tilanteita, vaan myos meidan kohtaloamme.
Paluutani ovat varjostaneet muutamat seikat, jotka ovat pakottaneet ottamaan alun kevyemmin. Suomessa oloaikani oli todella kiireinen ja vaikka monia todella hyvia asioita tapahtui, palautuminen matkojen ja kokousten rasituksista onkin ollut hidasta. Kuukautta varjosti myos rakkaan ja laheisen ystavan poismeno, ystavan, jonka kanssa minun piti aluenpitaen saapuakin tanne Israeliin. En voi olla ajattelematta, miten erilaiseksi vuoteni taalla olisi muodostunut hanen kanssaan. Mutta tassakin tilanteessa, ja muissa elaman taisteluissa, joita on vaikea ymmartaa, lohduttavat valtavasti Raamatun sanat Psalmista 31: 14-15 "Mutta mina luotan Herraan, ja sanon: Sina olet minun Jumalani. Minun aikani ovat sinun kadessasi."
Jumalan aikataulu meidan kohdallamme on ihmeellinen, sen sain nahda Suomessa monta kertaa, aivan pilkulleen. Nyt odotan, miten asiat taalla Israelissa jalleen johdattuvat ja loksahtavat paikoilleen. Joitakin muutoksia on selvasti nakyvissa verrattuna kevaaseen ja kesaan.


Yksi harmittavimmista kaytannon asioista taalla on ollut se, etta tietokoneeni on reistaillut, enka paase kirjoittamaan niinkuin olisin halunnut. Siksi myos pilkut puuttuvat a:n ja o:n paalta, silla kirjoitan lainakoneella. Ja ehka teksteja syntyy myos vaan harvemmin kuin ennen. Jumala luultavasti hallitsee myos tietotekniikan ja auttaa loytamaan paikan tai henkilon, joka pystyy hoitamaan yhteyteni taas kuntoon!