Tilaisuudet matkustaa jonnekin uuteen paikkaan Israelissa tulevat eteen aina yllättäin. Ne ovat aina virkistäviä, muuten niin hektisen arjen keskeyttäviä tapahtumia. Niin oli joulukuinen retkemmekin Galilean pohjoisosiin alueelle, jossa en ole koskaan käynyt. Tämäkin retki yllätti; Israel on niin täynnä paikkoja, jotka muistuttavat historian ihmisistä ja tapahtumista.
Ajoimme ensin 8 hengen ryhmässä kaunista Jordanin virran länsirantaa Gennesaretille ja sen itärantaa pitkin Golanille. Siellä Jordanian, Israelin ja Syyrian yhtymäkohdassa saimme oppia lähihistoriaa. Näkymän olivat huikeat joka puolelle. Ei ole vaikea käsittää, miksi Golan on Israelille niin tärkeä puolustuksen kannalta.
Golanilta jatkoimme matkaa eteenpäin. ohitimme Hermonin vuoren, jossa vieläkin näkyi huipulla rippeitä aikaisemmin sataneesta lumesta. Suuntasimme Bania-putouksille ja Tel Danin/ Laish-rauniokaupunkiin. Tel Dan on kuuluisa Jeroboamin, Israelin ensimmäisen kuninkaan alttareista, jotka hän pystytti kilpaillakseen eteläisen Juudan kuningaskunnan temppelin kanssa. Tämä tapahtui n. 900-luvulla eKr, valtakunnan jakauduttua kahtia Salomonin kuoleman jälkeen. Vieläkin vanhempi on Laishin kaupunki, Pohjois-Israelin pohjoisin kaupunki, josta on jäljellä enää kaupungin portti nimeltään Aabrahamin portti. I Moos 14:14 kertoo tarinan, miten Aabraham ajoi takaa Lootin ryöstäneitä kuninkaita Daniin saakka. Perimätieto kertoo, että hän on silloin kulkenut vielä olemassaolevan portin lävitse.
Toinen merkittävä arkeologinen löytö tältä alueelta on Tel Dan Stele, jonka uskotaan olevan peräisin vuodelta 840 eKr. Tekstistä on vain pieni osa jäljellä. Siinä uskotaan lukevan "Daavidin talo" (tai suku) ja sen yläpuolella sanat MLK YSRL. Koska tuohon aikaan ei käytetty vokaalimerkkejä, kirjaimet merkitsevät "Melech Israel" eli Israelin kuningas. Tämä on ensimmäinen extra-raamatullinen, arkeologinen todiste Daavidin ja hänen valtakuntansa olemassaolosta.
Kun käveli Laishin kaupungin portin lähistöllä, tunne oli uskomaton: Aabraham itse oli kulkenut ehkä juuri näillä samoilla kivillä vuosituhansia sitten!
Polku Tel Danin uhripaikalle johti luonnonpuiston läpi, kohti Jordan virran alkulähteitä. Jordan on nykypäivinä laiskasti virtaava, hieman mutainen joki, joka kuivana aikana kuivuu paikoitellen aivan pieneksi puroksi. Mitä lähemmäksi sen alkua pääsimme, sitä runsaanpana virta kuohui, kirkkaana ja nopeana! Joki antaa elämän Gennesaretin järvelle, koko Keski-Israelin maataloudelle ja ihmisille ja eläimille juomaveden, niin Jordanian kuin Israelin puolella, joiden rajajokena se toimii. Se virtaa lopuksi vielä Kuolleeseen mereen, pitäen sen pinnan korkealla nopeasta haihtumisesta huolimatta. Joella on tärkeä tehtävä! Se on elämän lähde koko suurelle alueelle.
Sillä oli myös opetus meille. Mitä lähempänä olet alkulähdettä, sen kirkkaampaa, puhtaampaa, elävämpää ja energisempää elämäsi on! Jos joudut kauaksi, elämäsi muuttuu hitaaksi, kömpelöksi, sameaksi. Siihen voi tulla epäpuhtauksia ja esteitä.
Eli pyritään lähelle Jumalaa, alkulähdettä! Sieltä virtaa iankaikkisen elämän eliksiiri ja elävöittää meidät ja kaikki ympärillämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti