TEOLOGISIA POHDINTOJA

Ps 36:⁶ Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.

⁷ Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.

⁸ Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.

⁹ Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta.

¹⁰ Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.


Opintoni Bar Ilanin yliopistossa lokakuun alun jälkeen ovat olleet mielenkiintoisia, monia uusia ajatuksia herättäviä ja Raamatun aarteita korostavia. Kun pääsin yli alkushokista, jonka aiheutti huomio, etta opetus perustuu paljolta juutalaisten perinnäistietoihin, rabbien opetuksiin ja Tooran erilaisiin tulkintoihin, eikä niinkään Raamatun puhtaaseen sanaan, luennoista tulikin aika antoisia. Vaikka koin välillä olevani "fariseusten ja kirjanoppineiden jalkojen juuressa", keskustelut herättivät uteliaisuutta ja ajatuksia itse Raamatun sanasta, ja päinvastoin kuin jotkut opettivat, olen alkanut arvostamaan Jumalan Sanaa ja sen monimuotoisuutta uudella tavalla.

Eräs ehkä suosittukin yleinen filosofistinen ajatus Jumalasta on se, että Hänessä yhdistyvät niin hyvä kuin paha. Se on eräänlainen selitys sille, miksi maailmassa on niin paljon pahaa, jos Jumala on olemassa ja Hän on luonut kaiken. Miten Jumala voi olla hyvä ja kaikkivoipa, jos Hän ei pysty ratkaisemaan maailman synti-ja pahuuskysymykstä? Miksi on vieläkin kärsimystä, pahuutta?

Myös muutamat Raamatun jakeet herättävät kysymyksiä, ja tuntuvat vahvistavan tätä jumalakäsitystä.
 2Moos 7:3: "Mutta minä paadutan faaraon sydämen ja teen monta tunnustekoa ja ihmettä Egyptin maassa." Paaduttaako Jumala joidenkin sydämen, niin, että nämä eivät voi uskoa tai palvella Herraa? Onko silloin ihminen enää vastuussa pahoista teoistaan?
1 Kun 22:23 "Katso, nyt on Herra pannut valheen hengen kaikkien näiden sinun profeettaisi suuhun, sillä Herra on päättänyt sinun osaksesi onnettomuuden."(Vaikka edellisissä jakeissa käy ilmi, että se oli paha henki, joka viekotteli profeettoja, Jumalan antaessa tälle luvan siihen.) Voiko Jumala laittaa valheen hengen ihmiseen?

Löysin mielenkiintoisen kohdan Valitusvirsistä, joka selittää näitä kohtia.
Val 3:60-66.

⁶⁰ Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

⁶¹ Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

⁶² Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.

⁶³ Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.

⁶⁴ Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.

⁶⁵ Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.

⁶⁶ Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.

Jumala paaduttaa niiden sydämet, jotka ovat jo pahuuden tekijöitä, eivätkä halua tehdä parannusta. Kaikille annetaan mahdollisuus parannukseen, teiltään kääntymiseen. Jos ei tartu siihen mahdollisuuteen, seurauksena voi olla paatuminen. Jumala käyttää lopulta paatunuttakin henkilöä ja hänen tekemäänsä pahaa omien tarkoitusperiensä ajamiseen, palvelemaan hyvää. Siinä näkyy Jumalan suuruus!

Kuningastenkirjan profeetat olivat myös vääriä profeettoja, jotka ennustivat omien ajatustensa mukaan, eivätkä etsineet Jumalan kasvoja. Jumala salli väärän hengen mennä heihin, jotta he saisivat sen kautta tuomionsa.

Ihmisellä on aina vastuu Jumalan edessä. Hänellä on arvokas lahja Luojaltaan, valinnan vapaus. Tämä lahja tuo myos mukanaan suuren vastuun. Rakkaus ei ole koskaan pakottamista, vaan perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Ja Jumala on rakkaus. Hän on täydellisen hyvä, eikä Hänessä ole mitään vääryyttä. Siksi Häneen voi luottaa joka tilanteessa, niissä vaikeimmissakin.