perjantai 9. syyskuuta 2016

EPISODI PUISTOSSA


Eräänä päivänä tällä viikolla minua lähestyi kolme muslimi-naista, hunnutettuja. Kaksi heistä oli keski-ikäisiä, yksi aivan nuori. He olivat saaneet jostain arabiankieliset Uudet Testamentit ja he lähestyivät minua ja sanoivat (melko hyvällä englanninkielellä): "Sinä näytät siltä, että sinun kanssa voi jutella tärkeästä asiasta, meillä on kysymyksiä".
Istuuduimme läheiselle puiston penkille ja keskustelumme sujui suunnilleen näin:

Nainen numero 1: "Voitko kertoa meille, mitä kristityt ja Raamattu opettavat Paratiisista?"

Minä: "Se on paikka, missä ei ole sairautta, kyyneleitä eikä tuskaa. Siellä saamme olla Jumalan ja Jeesuksen läheisyydessä aina, iankaikkisesti. Siellä on onni ja ilo ikuisesti. Maan päällä meillä on monenlaista vaivaa ja ahdistusta, mutta siellä saamme lohdutuksen. Taivas on tarjolla kaikille; miehille, naisille, lapsille!"

Nainen numero 2: " Minä pelkään kovasti joutuvani helvettiin!" (Islamin uskossa naisille ei ole paikkaa Paratiisissa. Suurin osa Helvetissä olevista ihmisistä on naisia, joiden synti on olla tottelemattomia miehiään kohtaan.)

Minä (häkeltyneenä tästä ihmeellisestä tilaisuudesta kertoa evankeliumin ilosanoma!): "Kukaan, joka uskoo Jeesukseen, ei joudu helvettiin. Hän, Jumalan Poika kuoli ristillä puolestamme 2000 vuotta sitten, tässä lähellä, Jerusalemin kaupungissa. Hän oli se Jumalan viaton Uhrikaritsa, joka kuoli meidän tähtemme. Hän kantoi meidän, ja koko maailman ihmisten synnit, jotta meillä olisi pelastus ja lunastus."

Nainen numero 1 (tuskastuneena ja ahdistuneena): "Tarkoitatko, että Hän kantoi myös minut raiskanneen miehen synnit, ja hän saa ne anteeksi? Ja minun pitää myös antaa hänelle anteeksi?"

Minä (rukoillen hätäisesti Jumalalta viisautta ja armoa vastata oikein): "Jeesus kantoi kaikkien synnit, mutta Hän on myös oikeudenmukainen tuomari ja näkee jokaisen sydämen. Saatana on tullut tappamaan ja tuhoamaan ja ryöstämään meidän elämämme, mutta Jeesus on tullut, jotta meillä olisi elämä ja yltäkylläisesti. Hän voi parantaa meidän sydämemme!" (Tämän nainen numero 1 käänsi toiselle, jotta tämä ymmärtäisi oikein ja molemmat iloitsivat sanoista!)

Minä: "Kannattaa lukea Raamattua, siellä se on kaikki kirjoitettuna."

Naiset nousivat ja hyvästellessämme he vielä kutsuivat minut teelle luokseen, mutta minulla ei ollut sillä kerralla tilaisuutta ottaa kutsua vastaan. Toivon, että tulee uusi tilaisuus tavata heidät! Toivotimme vain toisillemme kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta elämään!

Post Script: Euroopassa puhutaan paljon muslimipakolaisten oikeudesta parempaan elämään. Suurin osa näistä pakolaisista on miehiä. Mutta kuka puhuu muslimi-naisten oikeuksien puolesta?  Koraanin mukaan naisella ei ole samaa arvoa kuin miehellä. Hän on miehen omaisuutta. Hänen tulee olla koko elämänsä alamainen jollekin miespuoliselle sukulaiselle, isälle, miehelle, pojalle, veljelle. Häneltä on itseasiassa riistetty oikeus määrätä omasta kehostaan (hän on täysin miehensä omaisuutta ja käytettävissä millä tavalla tämä haluaa, milloin tahansa, ja kapinoinnista on rangaistuksena raippa, kivitys, teloitus ja Helvetin tuli.), ammatinvalinnasta (vain alat, joissa hän kohtaa toisia naisia sallittuja), pukeutumisesta ja ulkona liikkumisesta (koti on musliminaisen pääasiallinen vaikutusalue). Hänet voi myydä tai antaa lahjaksi toiselle miehelle. Hänellä ei ole oikeutta todistaa oikeudessa (tai hänen sanansa ei paina yhtä paljon kuin miehen). Häneltä on riistetty ihmisarvo ja jopa oikeus omaan suhteeseen Jumalan kanssa.
Kuitenkin muslimi-naiset ovat myös saman iankaikkisen elämän perillisiä, kuin muutkin. Tasavertaisia miehensä kanssa Jumalan edessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti