sunnuntai 4. syyskuuta 2016

KOKO ELÄMÄ JUMALAN KASVOJEN EDESSÄ JA DAAVIDIN PALATSI



Jerusalemissa tehdään kaikkialla paljon arkeologisia kaivauksia, jotka paljastavat hämmästyttäviä asioita historian pimennosta, ja monesti todistavat Raamatun paikkansa pitävyydestä. Viimeksi Siionin vuorelta, johon kirjoitusten mukaan kuningas Daavid rakensi palatsinsa, löytyi pari vuotta sitten Daavidin ja hänen seuraajansa Salomonin aikaiset palatsin rauniot.

On myös löytynyt sinettejä, joissa on painettuna profeetta Jeremiaan aikaisten virkamiesten nimet,  jotka mainitaan myös Raamatussa. Mm Jeremaan kirja 38:1-4  kertoo Gedaliasta, Pashurin pojasta, joka oli yksi Jeremiaan poliittisia vastustajia. 2008 löytyi sinetti, joka kantoi hänen nimeään juuri Daavidin kaupungista. Pari vuotta aikaisemmin oli löytynyt samasta paikasta toinen sinetti, jossa nimi Jucal Shelemian poika. Molemmat miehet olivat ministereitä kuningas Sidkian, Juudan kunungaskunnan viimeisen hallitsijan hallituksessa ennen babylonialaisten vuonna 587eKr tuhoamaa Jerusalemin kaupunkia ja sen temppeliä.
 http://helpmewithbiblestudy.org/17archeology/bullaeJeremiah.aspx


Eräänä iltana satuin seisomaan näköalapaikalla, jonka läheisyydessä Daavidkin oli mahdollisesti seisonut palatsinsa katolla illan viileydessä, katsellut tähtitaivasta ja kaupunkia alapuolellaan. Tunnelma oli ihmeellinen. Tähdet kirkkaalla taivaalla olivat erityisen kauniit. Muistin Raamatun sanat Daavidista, että hän vaelsi Jumalan edessä vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti. (I Kun 9: 4), kuten myös monet muut Jumalan miehet ja naiset historiassa. Kukaan ei ole täydellinen, ei kuuluisa kuningas Daavidkaan, vaan hän lankesi suureen syntiin Batseban kanssa (ehkä katsellessaan juuri tässä samassa paikassa talonsa katolla kylpevää kaunotarta), mutta hän tunnusti syntinsä ja katui syvästi. Syntyi Psalmi 51, kuuluisa katumuspsalmi ja sen lohduttavat jakeet, joista on kirjoitettu lauluja (jakeet 12-14 ja 19): "Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi vahva henki. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi. Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä...Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää." Jumalan armo on suuri. Vaikka Daavid sai kärsiä syntinsä seuraukset perheessään; ensimmäisen lapsen kuoleman ja monet ongelmat poikiensa kanssa, Absalomin kapina isäänsä vastaan ym (" Sentähden ei miekka ole väistyvä sinun suvustasi, koska olet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uuriaan vaimon... Sillä sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän koko Israelin ja auringon nähden." II Sam 12: 10, 12), Jumala valitsi juuri Batseban ja Daavidin toisen lapsen tämän seuraajaksi, Salomonin, jonka kaltaista kuningasta viisaudessa ja loistossa ei ole koskaan sen jälkeen ollut. Kaikista synneistä ja virheistä huolimatta Daavid ei luopunut Jumalasta, vaan "hän vaelsi Jumalan edessä" koko elämänsä. Niin meidänkin pitäisi tehdä.
Syviä Raamatun opetuksia joka askelella.


 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti