TARINOITA I

Sanotaan, että Israel on kansojen sulatusuuni. Eri maista eri aikoina muuttaneet "olim"it ovat kaikki tuoneet mukanaan omat tapansa ja kulttuurinsa, ruokansa ja pukeutumistyylinsä. Ei ole olemassa vain yhden näköistä juutalaista.  Harideilla, sefardeilla, ashkenaaseilla ja falasheilla (Etiopian juutalaisilla) on kaikilla omat tapansa ja asunsa, jotkin peräisin vuosisatojen takaa, kuten Itä-Euroopasta muuttaneiden ashkenaasien isot karvahatut, joita käytetään kesäkuumallakin. Heillä kaikilla on erilaiset ajatukset uskosta ja sen harjoittamisesta, elämästä ja yhteiskunnasta. Jotkut ultarortodoksit eivät halua tunnustaa Israelin valtiota ollenkaan, eivätkä halua elää sen lakien mukaan. He odottavat Messiasta ja tämän mukanaan tuomaa valtakuntaa. Sitten ovat vuosikymmeniä sitten maahan muuttaneet kristityt, nunnat, munkit, armenialaiset, tietysti arabit, tavalliset turistit ja satunnaiset kävijät, jotka kaikki lisäävät katukuvan värikkyyttä. Pukeutumistyylejä on yhtä monta kuin ihmistäkin. Ja heillä jokaisella on oma ainutlaatuinen tarinansa.



 

Israelissa tapaa usein mielenkiintoisia ihmisiä yllättävissä tilanteissa.
Eräänä päivänä  törmäsin Christ Churchin kahvilassa Canon Andrew Whiteen, kuuluisaan monia kirjoja kirjoittaneeseen, ja entiseen Canterburyn piispan edustajaan ja Bagdadin piispaan. Hän on kiistanalainen henkilö monessa mielessä. Hän tekee huomattavaa avustustyötä myös palestiinalaisten keskuudessa ja on mukana erilaisissa kansainvälisissä rauhanneuvotteluissa johtotasolla. Hän joutui lähtemään Bagdadista turvallisuussyistä, monien tappouhkausten takia, joita hän ja hänen perheensä saivat. Tarkemmin ilmaistuna, en törmännyt häneen, vaan kättelimme, erään ystävän esittelemänä. Hän istui kahvilan pöydän ääressä kuin kuningas, ihmisjoukon ympäröimänä. En kuitenkaan ehtinyt siinä hetkessä tutustumaan häneen sen paremmin.

Yksi mielenkiintoisimmista Israelissa tapaamistani henkilöistä ja rakas ystäväni KolBaMidbar-seurakunnassa on 86-vuotias Ella. Tutustuin Ellaan heti ensimmäisellä matkallani yli 10v sitten. Hän tulkkasi silloin usein kokouksessa englannista venäjäksi, oli mukana kun ryhmä lauloi Jaffa-portilla ja jakoi lentolehtisiä muiden mukana. Kun voimat eivät enää riittäneet kadulla oloon, hän hoiti monien ihmisten sieluja puhelimitse. Ja nyt kuuntelee myös kokoukset puhelimen välityksellä. Ella on kaikella tavalla seurakunnan tärkeimpiä jäseniä ja hänen intonsa auttaa, keskustella ihmisten kanssa ja jakaa uskoaan on esimerkillistä. Hänen huumorintajunsa on vertaansa vailla. Olin kerran katsomassa Ellaa sairaalassa. Hän halusi kertoa aidon venäläisen vitsin. Hän kuiskasi minulle suupielestään: "Ei tätä kuitenkaan muut ymmärrä kuin sinä!" Venäläisen sielunmaailman ymmärtäminen vaatii kuulemma erityistä  taitoa. Ja tosiaan, vain me kaksi nauroimme hänen vitseilleen! Hän pyysi seurakuntalaisia tuomaan sairaalaan hengellistä materiaalia, jota voi antaa muille sairaille. Näin hän samoin nyt kotiin sidottuna invalidina jakaa kirjoja naapureilleen. Ellan tarina on todellinen sankaritarina. Ella kasvoi juutalaisessa perheessä ja sai uskonnostaan huolimatta hankittua itsellen hyvän koulutuksen, mikä ei aina ollut niin itsestäänselvää Neuvostoliiton aikana. Hän asui Moskovassa, jossa hän toimi usean vuoden menestyvänä juristina. Vakavan seurustelusuhteen katkeaminen n 40-vuotiaana johti hänet syvään masennukseen ja lääkkeiden väärinkäyttöön. Viimein epätoivoissaan hän otti yhteyden psykiatriin, jolta toivoi apua vaikeassa tilanteessaan. Hän saikin avun, mutta ei terapiasta vaan uskosta, johon kristitty psykiatri hänet johdatti. Masennus parani ja lääkkeet jäivät. Energisenä toiminnan ihmisenä hän liittyi Jews for Jesus (Juutalaiset Jeesukselle)- kansainväliseen järjestöön ja toimi sen Moskovan osaston johtajana useita vuosia ennen alijan tekoa Israeliin vuonna 2000. Muuttoa ennen Ella sai kokea molempien silloin jo yli 80-vuotiaiden vanhempiensa uskoontulon.

Lopuksi vielä pieni poliittinen sarjakuva, joka ei oikeastaan liity mihinkään muuhun, paitsi  Israeliin.
 - Kahden valtion ratkaisu ei tule toimimaan!
 - No mikä sitten toimii?
 - 24 valtion ratkaisu!
  - Ja se tarkoittaa mitä?
 - 23 arabivaltiota vain tunnustavat yhden juutalaisen
 valtion. Se on niin helppoa!

AAMEN!